Parin viikon puserrus Porissa on ohi ja King Airin tyyppikurssin teoriatkin saatiin pakettiin. Eipä koulunkäyntiä voisi hoitaa juurikaan mukavammin. Mielenkiintoista asiaa, suht. lyhyitä koulupäiviä, lukemista auringossa ja tämänpäiväinen teoriakoekin oli suhteellisen helppo. Toki pari myöhemmin eteen tulevaa koetta on tasoltaan huomattavasti vaativampia, mutta ei tästä vatsahaavaa saa. Yleensä viikonlopun gines Porissa on asia jota välttää viimeiseen asti, mutta Sonispheren ansiosta sekin meni oikein mukavasti. Ei sillä että Helsinkiin paluu tuntuu kyllä harvinaisen mukavalta..
Ensi viikolla alkaakin sitten tositouhut ja parin perehdyttävän Flight Deck Trainingin ohella ohjelmassa on jo ensimmäinen simu ja pari motivaatiota kohottavaa lentoa Extralla. Niille jotka eivät tiedä, kyseessä on Red Bull Air Racestakin tuttu temppukone, jonka lentämisestä meininki ei enää parane. Ohjelmassa Extra-lennot on Upset Recovery-trainingin nimellä ja tarkoituksena on antaa valmiuksia koneen ohjaamiseen silloin kun ollaan ajettu vahingossa epätavalliseen lentotilaan. Moni saattaa sanoa että kannattaako tuota varten nyt ostaa kallis temppukone ja onko koulutus aivan niin tärkeää liikennelentäjälle. Mene ja tiedä, mutta ehkä Taipalsaaren onnettomuus (ja Air Francen bussi) antaa osviittaa, ettei se pahitteeksikaan ole ja tuo on hyvä tapa kokeilla lentämisen rajoja ja vieläpä turvallisesti. Odotan innolla.
Pelkkää Extralla lentelyä tämä syksy ei ole, sillä koulutustahtimme tulee olemaan ilmeisen kova. Kolme lentoa viikossa on lennonsuunnitteluineen jo ihan riittävästi ja todennäköisesti lennämme enemmän. Jos kaikki menee putkeen ja kingit kestävät ehjänä, varsinainen koulu on ohi jo marras-joulukuun taitteessa ja jäljellä on enää MCC-kurssi ja simut. Ei sillä että tässä nyt olisi mikään hirveä kiire työmarkkinoille nykyisessä taloustilanteessa. Odotusta tulee näillä näkymin aika reippaasti ja siinä välissä paperit pidetään voimassa omakustanteisesti. Optimisti luottaa tietenkin talouden v-malliseen nousuun ja pääseepähän sitä opiskelijabudjetista eroon.
Illalla suuntaan Engeliin katsomaan elokuvan The Countess. Julie Delpy on taatusti lahjakkaimpia naisohjaajia ja hänen edellinen ohjauksensa 2 Days in Paris oli erittäin positiivinen yllätys. Jos Engelin kesäkino ei ole tuttu, niin kannattaa jättää ne pahimmat fobiat ranskalaisesta taidehomoilusta kotiin ja kokeilla. Ulkoilmateatteri voittaa tunnelmassaan Finnkinot mennen tullen ja punaviini maistuu taatusti paremmalta kuin Pepsi Max.
-------
MCC: Multi Crew Co-operation, eli opetellaan useamman ohjaajan menetelmiä ja ohjaamoyhteistyötä.
No comments:
Post a Comment