Cosgrove ja itkevä mies

Kaikkea sitä keksitään. Cosgroven kompleksi on oikein tehtynä varsinainen masokistin märkä päiväuni. Ideana on siis ladata levytankoon x määrä malmia ja nostaa tanko maasta ylös. Kun tangon kanssa on tullut heiluttua ja kiroiltua kuusi toistoa maastavetoa, kulmasoutua, rinnallevetoa, etukyykkyä, pystypunnerusta, takakyykkyä ja hyvää huomenta, on aika laskea tanko alas. Puolitoista minuuttia happea ja sama homma uudestaan viidellä toistolla. Jatketaan ykköseen asti ja kiihdytetään tahtia sitä mukaa kun meno helpottuu.

Painoahan tuossa ei kannata käyttää paljoa ja hyvä nyrkkisääntö on luonnollisesti heikoimman liikkeen maksimi. Kolme ensimmäistä sarjaa ovat ne vaikeimmat, joten jos itsestään haluaa pusertaa kaiken irti, niin tangon on oikeasti heiluttava parasta mahdollista vauhtia koko ajan. Jos sen pään sisäisen itsensä motivoimisen ja vastavuoroisesti idiootiksi haukkumisen saisi nähdä kirjoitettuna tekstinä, se olisi taatusti huvittavaa luettavaa.

Ja jos oikein haluaa itseään rankaista, niin ainahan voi tinkiä palautuksista ja tehdä vaikka kolme Cosgrovea putkeen. Suosittelen lämpimästi, olin saada lounaat syliin.

Täältä lisää

Koulun saralla meininki on ollut lähinnä kivien näpläämistä. Ei siis sillä että lentämisessä olisi jotain vikaa, vaan sitä ei vain ole ollut. Alussa lensin erään kurssikaverin kanssa reipasta tahtia jotta toinen King Air saatiin hyötykäyttöön, mutta nyt on ollut aika tasailla tahtia muun kurssin kanssa. Niinpä viime viikko oli kokonaan lomaa ja tällä viikolla piipahdin Porissa lentämässä vain yhden progress checkin. Ja koska viimeinen checkki meni vähän miten meni, oli mukava palata taas voittojen tielle ja hoitaa homma kotiin hyvällä menestyksellä. Ensi viikolla lennetäänkin vaihteeksi kohtuullisen paljon, joten koulutus ottaa taas harppauksen eteenpäin. Tuntuu hassulta ajatella että ennen tarkkaria on enää 9 suoritusta jäljellä, vaikka kingiin tutustuttiin vasta äskettäin.

Kävimme tiistaina myös tutustumassa aluelennonjohtoon ja Satakunnan lennostoon. F-18 näyttää läheltä hyvältä, eikä sen moottoreiden tehoon kyllästy koskaan. Jos moottoripyöristä sanotaan että sen tuntee palleissa asti, niin samaa voi todellakin sanoa tuosta. Harmi vaan, että en ole päässyt (ja tuskin koskaan pääsenkään) tutustumaan voimavarantoihin muuten kuin kateellisena kentän laidalta.

Korporaation podcastit ovat taas aiheuttaneet noloja tilanteita ihan riittämiin. Alan tulla sinuiksi jo niiden huvittuneiden katseiden kanssa, kun hihitän yksikseni bussissa kuin pikkupoika, mutta treeneistä juokseminen ja korporaation kuunteleminen oli varmaan vähän liikaa. Voin vaan kuvitella miltä se on näyttänyt kun kaljupäinen mies juoksee ilta kymmenen jälkeen trendi-spandexit päällä ja reppu selässä ja nauraa hekottelee itsekseen. Ei se urheilu nyt kuitenkaan niin hauskaa ole.

Ja tosiaan jos Korporaatio tahi podcastit eivät ole tuttuja, niin kyseessähän on tietenkin tämän hetken ehdottomasti paras aamushow ja sen parhaat palat saa ladattua podcasteina joka päivä. Jos omistaa iPhonen, niin podcastit synkkautuvat kätevästi puhelimeen aina kun se on latauksessa (ja siis koneessa kiinni).

Once upon a time in Nazi-occupied France

"You probably heard we ain't in the prisoner-takin' business; we in the killin' Nazi business. And cousin, Business is a-boomin'!"

Pulp Fictionin jälkeen Tarantinon tuotanto on ollut tasaista, joskin varsin ymmärrettävää alamäkeä. Tosin lähtötaso on sen verran korkealla, että edes Death Proofia ei voi haukkua huonoksi elokuvaksi. Koska Tarantinon menestyksen reseptin olennaisin ainesosa, eli kutkuttava dialogi ja koukuttavan kiehtovat henkilöhahmot ovat kuitenkin olleet jokseenkin hukassa, en lähteny katsomaan Inglourious Basterdsia 

kovinkaan suurin odotuksin. Ja kylläpä olin väärässä.

 

 Hesarin toimittaja kuvasi Basterdsin alkukohtauksen olevan "virheetöntä elokuvaa", eikä sitä voisi paremmin sanoa. Hans Landa on taatusti yksi Tarantinon mestariteoksista ja häntä tulkitseva, täysin pystymetsästä reväisty Christopher Waltz vetää katsojan hiljaiseksi. En tiedä mitä tuosta enää sanoisi, elokuvan jälkeen fiilis oli hyvä ja olin valmis kauppaamaan neljää tähteä. Mutta mitä enemmän ajattelen elokuvaa, sitä enemmän siitä pidän. Vaatii siis vielä toisen katsomiskerran.

Käykää katsomassa.

Asiasta kukkapurkkeihin, pientä lisäystä iPhonen suositeltaviin sovelluksiin. Kehuin aiemmin Nimbuzzia, mutta asia voidaan näköjään hoitaa paremminkin. IM+ on app storen mittakaavassa kallis softa (7,99€), mutta mikäli Messengerille ja Facebookin chatille on käyttöä, niin eipä tuolle taida löytyä kilpailijaa. FB:n chattihan on tunnetusti susipaska, mutta jollain ihmeellisellä tavalla IM+:n kautta se jatkuva pätkiminen vähenee olennaisesti. Luonnollisesti tuki vaakanäytölle ja push-toiminnolle löytyy. 

Koulun suhteen ei mitään uutta auringon alla. Tämän viikon simu-progress check ja matkalento jäivät kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla pois ja viikko napsahti vapaaksi. Jos sitä vaikka menisi miehiseen syleilyyn tatamille ja muistuttaisi taas itseään kuinka huono on.

Niin ja kotimainen Diili. Katsoin avausjakson maikkarin katsomosta ja olin positiivisesti yllättynyt. Harkimo on mies paikallaan ja vaikka moni naureskeleekin miehen habitukselle ja puhetyylille, niin tehkää perässä ja huudelkaa sitten. Ainakin näin alkuun menee niiden harvojen seuraamieni sarjojen listalle.

iSheep

Koska sisälläni asuu lihavan lapsen lisäksi myös nörtti, on näitä mobiileja vempeleitä tullut käytettyä kohtuullisen intensiivisesti alusta asti ja menen varmaan aika heittämällä tehokäyttäjän lokeroon. Hoidan puhelimella suurimman osan sähköposteistani, surffaan netissä päivittäin, käytän Messengeriä ja Facebookia, kuuntelen musiikkia ja myös kalenterini on täysin sähköisessä muodossa. Yleensä puhelimeni kuoressa on lukenut Nokia, mutta ajattelin kääntää takkia ja hommasin uuden iPhone 3GS 32GB:n (Ihana nimihirviö muuten ja Nokiaa vielä syytetään tyhmistä nimistä..).

Myönnettäköön että olin alussa aika skeptinen iPhonen suhteen ja olin varma että laitteen näppäimistöstä ei ole yhtään mihinkään (eikä ollutkaan ensimmäisenä päivänä, kunnes siihen tottui). Moniajon puute ja Applen tapa rajoittaa lähestulkoon kaikkea olivat vain pari asiaa jotka tökkivät jo ennen laitteen hankkimista. Mutta onneksi olin lähes täysin väärässä. Sen minkä moniajossa ja suljetussa ympäristössä häviää, voittaa luotettavuudessa ja nopeudessa. Kaikki toimii sujuvasti enkä ole saanut laitetta kaatumaan kertaakaan kuukauden käytön jälkeen. Toki olisi kiva surffailla netissä ja käyttää paria muutakin sovellusta samaan aikaan, mutta jos se mahdollisuus pitää myydä nopeuden ja toimivuuden vuoksi, niin en mieti kahta kertaa. Ja toimiihan se moniajo sentään iPodin kohdalla, joten musiikki soi taustalla aina.

Nettiselain on parasta mitä tänä päivänä voi saada ja surffailu on oikeasti sujuvaa, kunhan vain sattuu olemaan 3G-alueella tai kiinni WLANissa. iPod on tietenkin erinomainen ja sähköposti ja kalenteri ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan riittävän hyviä kovempaankin työkäyttöön. Yleensä jonkun 4 megan liitetiedoston avaaminen on kännykällä lähinnä vitsi, mutta iPhonella sekin sujuu ongelmitta. Toki tällä kaikella on hintansa ja akku kuluu naurettavan nopeasti, eikä omani kestä edes iltaan asti (toki vähemmällä käytöllä tuo ei ole ongelma). Mutta luurin saa ladattua aina kun se on kiinni tietokoneessa ja samassa yhteydessä päivittyy kaikki soittolistoista sovelluksiin ja varmuuskopiokin napsahtaa koneelle. Mutta se puhelimesta koska netti on pullollaan perusteellisempia arvosteluja. Heitän tähän lähinnä pari vinkkiä loistavan App Storen valikoimaan (storen linkit nimissä). App Store on parasta sitten tekstiviestien keksimisen, enkä ihmettele yhtään että Apple käärii kermat päältä älypuhelinten markkinoilla. Iso osa softista on tietenkin täyttä scheisseä, mutta joukosta löytyy kyllä todellisia helmiäkin ja mikä parasta, suurin osa ohjelmista on joko ilmaisia, tai maksaa alle eurosta pariin euroon..

Facebook - Ei liene tarvitse selityksiä ja aikalailla ehdoton hankinta kaikille ihmissuhteensa ulkoistaneille.

Nimbuzz - Hyvä messenger-softa, joka tukee push-ilmoituksia ja vaakanäyttöä.

EDIT: Höpö höpö. Nimbuzz paljastui kohtuullisen bugiseksi softaksi. Ottakaa se IM+.

Google Earth - Toteutettu vähintäänkin yhtä hyvin kuin tietokoneissakin. Aivan ehdoton ja vieläpä ilmainen.

Eat.fi - Nappaa sijainnin GPS:stä ja näyttää lähimmät ruokapaikat ja arvostelut.

F.A.S.T - Hyvällä grafiikalla ja toimivalla ohjauksella toteutettu ei-niin-realistinen hävittäjäräiskintä. Kuitenkin todella hyvä ja äärimmäisen koukuttava. Ohjaus toimii muiden pelien tavoin iPhonen liikesensorin avulla.

Flight Control - Tappaa aikaa kodissa ja puutarhassa.

HS.fi - Uusimmat uutiset Viivin ja Wagnerin välissä tarjoiltuna.

FlightPlan - Kiinnostaa ainoastaan lentäjiä. Maksullinen, mutta sisältää kaikkea metareista mittayksiköiden muuntamiseen. Sisältää jopa Cessnan weight & balancen, mutta käyttäkööt kuka uskaltaa.

iHandy Carpenter - ns. iPhone-demo jota voi näytellä kavereille. Sisältää vatupassit, luotisuoran jne. Eli oikeassa elämässä oikeasti totaalisen hyödytön, mutta hauska softa kuitenkin.

Internet Radio Box - Nettiradiot kännykkään. Kotimainen tarjonta on heikkoa, mutta muita löytyykin sitten enemmän kuin tarpeeksi

Measures - Kääntää yksiköstä toiseen ja sisältää kaiken maan ja taivaan väliltä. Kätevä niin valuutoissa kuin painoissakin.

Midomi - Tunnistaa lähestulkoon biisin kuin biisin ja tarkkuus on luokkaa "se ja se live-esiintyminen". Napautat ruutua, annat softan kuunnella biisiä 10-20sek ja saat kappaleen tiedot sanoineen ja jopa linkin youtubeen. Ehdottomasti iPhonen parhaimpia softia.

Need For Speed Underground - iPhonen teknologiademo, joka kannattaa hankkia jo sen siisteyden vuoksi. Itse pelikin on todella hyvä.

Offmaps - Toimivan ja nopean Google Mapsin offline-versio, jonka avulla kartat voi ladata valmiiksi laitteen muistiin. Kätevä lähinnä ulkomailla, jossa datalaskut hipovat taivaita. Suomessa aika hyödytön, koska iPhonea ei yksinkertaisesti kannata hankkia ilman kiinteää datapalvelua ja natiivi maps ajaa asiansa köyhän miehen navigaattorina myös huonommassa verkossa.

ReittiGPS - YTV:n reittihaku täyden kympin versiona. Nappaa sijainnin gps:stä tai tukiasemista (joten toimii tarvittavalla tarkkuudella jopa sisältä) ja neuvoo julkiset kulkuvälineet haluamaasi osoitteeseen. Osaa jopa ilmoitella milloin bussista pitää jäädä pois, eikä tarvitse ajella pysäkkejä pitkäksi.

Skype - Voip on riisuttu, mutta muuten toimiva softa. Ilmainen.

Speedtest - Testaa nopeasti nettiyhteyden nopeuden paikassa kuin paikassa.

Telkussa - Tv-ohjelmaluettelo kätevästi käsillä.

CIA World Factbook - CIA:n loistava datapankki kaikista maailman valtioista. Nopea ja selkeä käyttää.

Wikipedia Mobile - hiukan hidas, mutta muuten toimiva softa "faktojen" tarkisteluun. Toisaalta selain ajaa saman asian, mutta eipä tuosta tarvitse maksaakaan mitään.

X-plane Extreme - Friikeille. Aika kallis (7,90€), mutta kieltämättä siisti.

Paper Toss - Koukuttava ajantappaja.

Spotify - Ehdoton iPhonen killer app. Vaatii Spotifyn premium tilin, mutta eipä sitä nykyään jaksa muuten kuunnellakaan, kun mainoksia tulee 10min välein. Toimii välittömästi ja ilman viivettä ja kaistavaatimuksetkin sen verran matalat, että streamaa pätkimättä 3G-alueella. Soittolistat voi ladata myös laitteen muistiin, joten ei tarvitse nettiyhteyttä toimiakseen. Ainoa miinus tulee siitä, että moniajo ei toimi iPodin tapaan, vaan sovelluksen on oltava päällä koko ajan. Toivottavasti tuohon tulee päivitys jatkossa.

-----------

Käykää ihmeessä katsomassa Neill Blomkampin kertakaikkisen loistava District 9 (traileri löytyy kuvan takaa). Elokuva on varsinainen pienen budjetin sillisalaatti sci-fi leffoista ja tarina haahuilee vakavan apartheidia muistuttavan todellisuuden ja mustan huumorin välimaastossa. Juonessa on kymmenkunta kompastuskiveä, joissa mikä tahansa muu leffa muuttuisi epäuskottavaksi ja jälleen kerran yhdeksi hyvän alun nostattamaksi pettymykseksi. Mutta D9:n intensiivisyys ja erilaisuus pitää otteessaan alusta loppuun. Meno on kertakaikkisen henkeäsalpaavaa.

Imdb.com tietää kertoa, että Peter Jackson antoi Blomkampille 30 miljoonaa taalaa ja sanoi että tee mitä lystäät. Ja Neill teki. Pääosan näyttelijäkin on täysin kokematon, mutta kantaa silti elokuvaa vakuuttavalla työllään. Ääniraidasta tulee takuuvarma Oscar ja leffa on jo nyt ansainnut kulttistatuksensa.

****/******

Tehoa, komisario Palmu!

Blogin päivitystahti vähän hidastelee koulukiireiden vuoksi, mutta hyvä näin. Koulutus nimittäin edistyy vauhdilla ja takana on jo reipas määrä simuja ja pari lentoa oikealla koneella. Simussa on sorvattu kaikkea mahdollista aina moottoripaloista yksimoottoriylösvetoihin. Yksi progress check tuli ja meni ja onnistuin lentämään sen vähän penkin alle. Liekö väsymys vai mikä, mutta meno oli vähän säätämistä. Noh, läpi meni, joten se siitä ja eteenpäin. Oppiminen ei ole koskaan lineaarista ja tuon jälkeen hommassa onkin ollut aivan eri sävel.

Keskiviikkona oli ensimmäinen lento King Airilla, eikä moottoreiden käynnistäminenkään jännittänyt sen enempää kuin simussakaan. Simulaattorissahan ei satu kuin egoon, mutta todellisessa elämässä mokailu maksaa aika paljon (200-300k€), kun moottori joudutaan rahtaamaan ulkomaille huoltoon. Ihan yhdestä napista se ei siis lähde päälle ja hereillä kannattaa olla, mutta rutiinihommia kuitenkin. Ja voi pojat sitä tehoa. Kingi ei kyllä paljoa kysele kun heittää vivut eteen ja vetää koneen taivaalle. Porin kaupunki katoaa aika nopeasti taakse ja nopeus kiihtyy varsin miellyttävästi. 240 solmun ilmanopeudella lentäessä pilvet tulivat aika vauhdilla silmille ja vauhti veti suupielet pieneen hymyyn.

Tänään oli vuorossa toinen lento ja jo nyt päästiin tositoimiin ja harjoittelemaan moottorihäiriöitä niin matkalennolla, lähestymisessä, kuin lentoonlähdössäkin. Opettaja ei toki sammuta moottoria oikeasti, vaan se simuloidaan vetämällä se vain tyhjäkäynnille, jonka seurauksena kone pyrkii kääntymään kohtuullisen voimakkaasti sammuneen moottorin puolelle. Käyvän moottorin puoleinen jalka pohjaan, nokkaa alas ja tehoa. Ei siinä sen ihmeellisempää, koska King Airin 2100 hevosvoiman puolittaminen ei aiheuta vielä paniikkia, varsinkaan kun koululennot lennetään tyhjällä koneella. Mutta ei kyllä huvittaisi kokeilla mitä toisen motin sammuminen kriittisellä nopeudella ja täysillä massoilla tarkoittaisi. Mutta hitto että hymyilyttää vieläkin ja tekisi mieli hypätä takaisin koneeseen, vaikka takana on aika raskas viikko ja edessä siintää 4 päivän vapaat ja viikonloppu. Mahtavaa hommaa kyllä kertakaikkiaan.

Kouluun saatiin myös uutta verta ja viimeisen parin viikon aikana koulun oppilaiden määrä on melkein tuplaantunut SIO 12 ja 13 saapumisen ansiosta. Tulojuhlat olivat tunnetusti varsin mahtavat, joskin itse nautin ohjelmasta vesilasin äärellä koska seuraavana päivänä oli taas simuvuoro. Uusia naamoja on niin paljon, että hyvä jos tässä ehtii edes tuntemaan kaikkia pärstäkertoimen perusteella, saati sitten nimellä. Mutta tervetuloa ja ja nauttikaa tilaisuudesta ;)

Koulun ulkopuolella ei olekaan tapahtunut juuri mitään, paitsi kohtuullisen raskas muutto. Asustelen nyt Kalliossa ja uusi kämppä on kyllä kymmenen kertaa hienompi kuin yksikään edellisestä opiskelijaratkaisuista. Koska lentotahti hidastuu ja Porissa tulee vietettyä entistä vähemmän aikaa, taidan siirtää henk.koht. elämän entistä enemmän Helsingin suuntaan. Varma merkki tuosta on tuo takakontissa matkustava viskikokoelmani, joten henkinen koti siirtyy kyllä nyt pysyvästi etelään ;)

Seuraavaksi pitääkin etsiä joku kamppailulajiseura Helsingin päästä. GB-Gym tai sitten kaapelille painimaan. Katsotaan nyt.