Jo kentällä US of A:n ominaispiirteet alkoivat tulla esille. Kaikki on suurta, tai jos mahdollista niin vielä suurempaa ja value for money -ajattelu on voimissaan. Ostaessani Beef Jerkyä lentokentän kioskista myyjä oli kohtelias kysyessään, että "tiedäthän tämän maksaa paljon?" ja infotiskin tätikin vinkkasi hyvän tavan säästää pari taalaa taksista keskustaan.
Olimme alunperin varanneet majoitukseksi budjettihostellin, mutta tulimme järkiimme viime metreillä ja päivitimme kattoa pään päällä Hotelli Belvedereen. Ensimmäinen asia hotelliin saapuessa oli tietenkin fillareiden kasaaminen ja puoli tuntia myöhemmin olimmekin jo unohtaneet itsesuojeluvaistomme ja pujottelimme täysiä pitkin Manhattania. Liikenne täällä on aika hektistä ja silmät kannattaa pitää auki. Tilaa kyllä annetaan ja pyöräilijät huomioidaan, mutta tilannenopeudet ovat niin suuria että jos erehtyy koukkaamaan auton alle, niin runtua kyllä tulee. Autobahn-filosofia onkin syytä pitää mielessä: katse taustapeiliin!
Erityisen herkullisia ovat tilanteet, joissa auto on jätetty tilapäisparkkiin pyöräkaistalle (tätä näkee todella usein) ja kun autoa lähtee ohittamaan, niin on aivan varma että päätyy keulakoristeeksi jollekin New Yorkin tuhansista takseista, ellei katso tarkkaan mihin on ajamassa. Pyöräkaistalle pysäköiminen on sanalla sanoen raivostuttavaa.
Pyöräteitäkään ei kulje joka puolella ja yleensä niitä löytyy vain toiselta puolen ajorataa ja niitä saa ajaa vain toiseen suuntaan. Ne ovat kuitenkin liikkumisen kannalta kullan arvoisia, koska pyöräteillä on rauhallista ja korttelit vilisevät silmissä, kun taas ajoradalla saa olla jatkuvasti hereillä ja varomassa autoja ja jalankulkijoita. Myös yksisuuntaisia riittää, joten kannattaa miettiä mistä ajaa mihinkin. Tästä huolimatta Manhattanilla pyöräily on todella helppoa johdonmukaisen kaupunkisuunnittelun ansiosta ja pyörä on ehdottomasti nopein kulkuväline kaikista. Fillarilla liikkuessa Manhattan tuntuu myös kasvavan silmissä, koska siinä missä jalan, taksilla tai metrolla tulee pyörittyä vain tietyissä paikoissa, pyörällä tulee nähtyä yhtä sun toista myös matkalla. Kaupungista saa irti aivan toisella tavalla ja voin kertoa ettei Kalliossa fiilistely tule tuntumaan missään ihan hetkeen.
Ensimmäisen päivän pyöräilytaivas muuttui kuitenkin toisen päivän armottomaksi vesisateeksi. Aamulla näytti vielä siltä että kyllä se taivas tästä aukeaa ja niin aukesikin, mutta ei toivotulla tavalla. Vettä tuli koko päivän aivan jumalattomasti ja tulee edelleen. Niinpä käytimme ajan hyödyksi ja suuntasimme New Yorkin luonnontieteellisen museoon. Vähemmän yllättäen paikka on vaikuttava ja sisältää yli 600 aitoa fossiilia, joista useat ovat uniikkeja. Sieltä löytyy aivan kaikkea aina T-Rexistä sammakoihin ja sanat "mittaamattoman arvokas" voi liittää yhteen sun toiseen näytteillä olevaan asiaan. American Museum of Natural History kuuluukin jokaisen itseään kunnioittavan nykin vierailijan ohjelmaan.
Museoinnin jälkeen suuntasimme paikalliseen pubiin aivan silkasta kulttuurillisesta mielenkiinnosta ja sitten olikin vuorossa kevyttä shoppailua ja litimäräksi kastumista. Koska nuorempi Mikko oli päättänyt ostaa iPadin, suuntasimme Fift Avenuen Apple Storeen. Ongelmana tässä oli se, että rankkasateesta johtuen joku muukin oli keksinyt että kävelemisen sijaan taksi olisi parempi vaihtoehto ja mahdoton oli tapahtunut: Manhattanilta ei tosiaan meinannut saada taksia. Parinkymmenen korttelin jälkeen ei enää huolestuttanut farkkujen kastuminen, vaan lähinnä elektroniikan, mutta hotellihuoneeseen päästiin ehjänä maallista omaisuutta myöten.
Seuraavan parin päivän sää näyttääkin epävakaiselta, joten museokierrosta pukkaa päälle myös huomenna. Toivottavasti jo torstaina on kuivaa, koska ohjelmassa on TV on the Radion keikka Brooklynissä ja puitteet ovat sen verran eeppiset, että sitä ei sateella pilata.
No comments:
Post a Comment