Mutta sitä ennen kävimme sopimassa tulevan viikon ohjelmaa paikallisen sukelluskoulun kanssa ja aloitimme perusharjoitteilla uima-altaassa. Sillä välin Antti kokeneena sukeltana painui pohjaan katselemaan USAT Libertyn hylkyä. Ensikosketus veden alla hengittämiseen antoi lupauksia tulevasta ja Libertykin oli näyttänyt ihan hyvältä. Toisen illan päätteeksi oli aika syödä pitkän kaavan mukaan ja juhlistaa Antin kolmekymppisiä. Toinen Mikko Oskari tosin veti linjalleen uskollisena varman päälle seuraavan aamun sukellusta ajatellen ja selitteli spriten juomista jollain väsyneellä vatsataudilla.
Kun Antti (ja allekirjoittaneen passi, joka on tällä hetkellä Denpasarissa jollain tämän maan miljoonista Made-nimisistä henkilöistä) otti hatkat, oli aika keskittyä täysillä sukeltamiseen. Toinen "allaspäivä" oli jo meressä ilmeisen hyvin menneiden allasharjoitteiden jälkeen ja siellä tehtiin samoja manööverejä: revittiin maskia päästä, leikittiin laitehäiriöitä, opeteltiin tasapainotusliivin kanssa toimimista yms. Homma alkoikin rullata alusta asti sen verran hyvin, että peruskurssin ohjelma tuntui olevan jatkossakin vähän sovellettu ja hommassa oli miellyttävää vapautta ja tekemisen meininkiä.
Saimme tänään Open Water -kurssin sukellukset pakettiin ja täytyy kyllä sanoa että itse sukeltaminen on päässyt yllättämään takavasemmalta oikein huolella. Osasin odottaa että se on siistiä, mutta en mitään tässä mittakaavassa. Vedessä on jotain hyvin samankaltaista kuin ilmassakin ja kaksiuloitteisen maailman vaihtaminen kolmiulotteiseen pitää sisällään samoja elementtejä. Ne lainalaisuudet mitkä toimivat ilmassa, toimivat myös vedessä. Mutta sukeltamisessa on jotain sellaista täydellistä rauhaa ja rentoutumista, mitä lentämisestä ei saa irti, ei ainakaan tässä mittakaavassa. Oma lukunsa on vedenalainen eläinkunta, johon tutustuminen avaa kyllä silmät aivan uudelle maailmalle. Kun syvyyksien painottomuudesta nousee pinnalle ja varusteet alkavat painaa ja aallot heitellä, tekisikin mieli pistää regulaattori takaisin suuhun ja suunnata takaisin. Uskomattoman hienoa!
Varsinkin tämä päivä vetää miehen hiljaiseksi. Aamu alkoi Libertyn sukelluksella ja sen jälkeen oli vuorossa meren rannalla nautittu aamupala. Kuten kaikkina muinakin päivinä, lämpötila oli miellyttävät +30 ja aurinko paistoi. Iltapäivällä suuntasimme veneellä vähän kauemmas ja kävimme sukeltamassa kanjonimaisessa ympäristössä ja saimme ihailla koralleja kaikessa rauhassa. Päivän päätteeksi oli luvassa vielä vähän extraa talon piikkiin, koska huomenna on vuorossa sukellusreissu White Sand Beachille ja siellä olevat mainingit ovat kuulemma hieman haastavat. Niinpä sukelluksen teema oli vartalon- ja nosteen hallinta. Leijuimme pitkin pohjaa ilman painovyötä ja välillä hommaa vaikeutettiin pitämällä 1-2kg:n lisäpainoja toisessa kädessä sivuilla, vartalon edessä ja takana. Välillä leijuimme päällämme ja koskettelimme nenällämme pohjassa olevaa kohdetta vain hengityksellä säädellen, kävelimme pohjassa yms. hauskaa. Täytyy sanoa että olin aika väärässä kun luulin homman olevan hanskassa jo aiemmin. Tuon 50 minuutin jälkeen vedestä nousi eri mies.
Mainostettakoon tässä yhteydessä myös sukelluskouluamme. Ocean Sunia pyörittää Ricardo -niminen saksalaismies ja homma on hyvin hanskassa. Kuten tässäkin, saksalaiset hoitavat hommat aina viimeisen päälle, vaikkakin koulutuksessa on lämpimille maille ominaista rentoutta ja ohjelmaa ei taatusti vedetä läpi samalla kaavalla kuin kotimaassa. Saksalainen aksentti tuo hommaan kivan luotettavan humoristisen sävyn ja eihän hommat nyt voi mitenkään mennä kiville kun kuulee, että "und then we shall do ze Liberty dive, ja!". Hommasta ei puutu kuin pussihousut ja kuva olisi täydellinen. Ricardolla on kasvamassa varsin suosittu bisnes ja eikä tuo ihme näillä puitteilla. Mies omistaa myös viereisen ravintolan ja ruokalistassa on (luojan kiitos!) länsimaisia vaikutteita. Annokset ovat isoja, eikä ravintolasta tarvitse poistua nälkäisenä. Jos olet suuntaamassa Balille, niin suosittelen ehdottomasti 450€ sijoitusta Open Water- ja Advanced Open Water -kursseihin. Takaan ettet pety.
Mutta eipä tähän voi muuta enää todeta kun että kyllä elämä on vaan hienoa. Taidanpa tilata toisen ison Bintangin ja yrittää maksaa kalavelat eräälle saksalaiselle eilisestä biljarditappiosta..
No comments:
Post a Comment