Chicago on lyhyesti sanottuna upea kaupunki, jonka värikäs historia on aistittavissa kaikkialla ja erityisesti arkkitehtuuri on karannut aivan kintaasta. Kaupungin historia on täynnä määrätietoista toimintaa aina kunnianhimoisista insinöörihankkeista (Chicago Riverin virtaussuunta on muutettu) suuren tulipalon jälkeiseen jälleenrakennukseen, eikä kieltolain aikanakaan pyydelty paljoa anteeksi omaa olemassaoloa.
Kun Chicago paloi maan tasalle, koitti arkkitehdeillä joulu ja he saivat käytännössä vapaat kädet rakentaa kaupunki uudestaan entistä hienompaan kukoistukseen. Jälki on todellakin sen mukaista ja downtownissa pyöriessä turistit tunnistaakin Manhattanin tapaan erityisesti taivaissa viipyilevistä katseista. Ydin on täynnä toinen toistaan hienompia pilvenpiirtäjiä ja 1900-luvun alun tyylikkäät pytingit seisovat sulassa sovussa modernien lasipalatsien kanssa. Vaikka Windy City onkin USA:n kolmanneksi suurin kaupunki, väen paljous ei tunnu liialliselta; ihmisiä on riittävästi jotta koettavaa on enemmän kuin ehtii, mutta ei liikaa jotta ei saisi olla rauhassa.
Chicagossa riittäisi siis nähtävää helposti viikoiksi, mutta valitettavasti jouduimme tyytymään parin päivän turistipyrähdykseen. Nähtävyydet katsottiin läpi ja paikalliseen kaupunkikulttuuriinkin päästiin lähes kirjaimellisesti käsiksi 7 Elevenin jonossa, kun latinojengillä oli hieman epäselvyyttä jonottamisen käsitteestä. Jälkeenpäin ajateltuna pari päivää oli kuitenkin varsin sopivasti, koska polte tien päälle oli kova ja olisimme tuskin pysyneet paikallamme sen pidempää muutenkaan.
Majoitusvinkki: Nappasimme hostellin West Sidelta, joka muistuttaa ympäristöltään hieman Brooklynia. Tyylikästä ja viihtyisää ja Urban Holiday Lofts osui hinta-laatu -suhteeltaan aivan nappiin. Jos olette tulossa tänne, niin pistäkää muistiin.
No comments:
Post a Comment