Viikko meni tutuissa merkeissä ja kingin simussa istuessa. Tahtoisin henkilökohtaisesti kiittää sitä Beechcraftin insinööriä, joka on vastuussa kingin laippavivun toteutuksesta. Se on nimittäin ns. Bonanzasta tuttu ( edellinen kone jolla lensimme) ja edelleen yhtä kömpelö käyttää. Kingin kohdalla tekemistä riittää vielä vähän enemmän, joten hatutuskin on sitä suurempi. Mutta vaikka laippojen käyttö sitookin huomiota tarpeettoman paljon varsinkin sakkauksien oikaisuissa ja ylösvedoissa, niin sen kanssa on vaan tultava toimeen ja sillä hyvä. Muuten kingi sakkaa kyllä oikein nätisti, eikä suuria kallistuspyrkimyksiä ole. Pätee kuulemma myös oikeaan koneeseen.
Perjantain huipennukseksi oli luvassa pieni oppilaskunnan hallituksen porkkana ja pääsimme tutustumaan Finnairin koulutuskeskukseen ja jopa lentämään 757-simulaattorilla. Koko koulutuskeskus oli aikamoinen kompleksi ja koulutuslaitteita löytyi joka lähtöön aina evakuointiharjoittelussa käytettävistä mock-upeista A330-simulaattoriin. Jälkimmäisen tukivarret on kuulemma kiinnitetty peruskallioon ja hintaakin liene useamman kotimaisen lottopotin verran. Oli siis sanomattakin selvää että simuvierailuun suhtauduttiin innokkaasti ja odotukset palkittiin kyllä täysin. Vaikka 757-simu ei olekaan aivan Finnairin uusimpia, niin liike ja visuaali oli aivan eri planeetalta kuin esim. kingin vastaavassa ja se kyllä näkyi ja tuntui. Päivän jälkeen rakennuksesta poistuikin kymmenkunta hymyilevää herrasmiestä kohti kynsilaukkaa ja maittavaa illallista. Kiitokset vaan henkilökunnalle tuosta hienosta mahdollisuudesta.
Niin ja osaa se Boltin poika vaan juosta. 19.19 on aika jäätävä aika ja jotain ylivoimasta kertoo se, että pitää pyydellä anteeksi jos "epäonnistuu" eikä saa aikaan maailmanennätystä (4x100m). Kuulemma miehen valmentaja on alkanut väläytellä mahdollisuutta pituushyppyyn osallistumisesta ja 400m ennätyskin odottaa rikkomistaan..
No comments:
Post a Comment