Fat Bastard

Laihduttamisen motivaatioita on monia. Joku haluaa päästä paistattelemaan Hietsuun öljyt pinnassa ja appelsiinit kainalossa, toinen haluaa näyttää Victoria´s Secretin mallilta ja jollakin on tekemistä pelkkien portaiden nousemisessa. Kaikkia edellisiä yhdistää yleensä se, että laihduttamisesta tehdään helvetillinen hulabaloo ja annetaan ymmärtää että tavoitteiden saavuttamiseen pitää vähintään siirtää vuori jos toinenkin. Kaikki se on tietenkin täyttä höpöhöpöä, koska laihduttaminen on oikeasti naurettavan helppoa.

Vaikka kyse on pohjimmiltaan vain siitä, että syö vähemmän kuin kuluttaa, voi tuonkin ryssiä niin uskomattoman monella tavalla. Naistenlehdet ovat täynnä kaikenmaailman diettejä ja paasto-ohjeita ja 99,999% niistä on ihan täyttä höpöhöpöä. Vaikka se kuinka uskomattomalta kuulostaakin, niin yllättävän moni uskoo kyselemättä, että joku porkkanamehun litkiminen ja vesiletku hanurissa makaaminen hoitaa homman paremmin kuin maksa ja munuaiset. Ei hoida, teitä on kusetettu.

Eikä auta miestenkään paukutella henkseleitä, koska ihan samalla tavalla sitä ostellaan salilta niitä "Xtreme Fat Loss Formula" -juomia, luetaan bodausfoorumeja, hifistellään CLA-valmisteiden kanssa ja uskotaan että kohta on niin revityn kireä että itseäänkin hirvittää. Ei, paastoissa ei ole mitään järkeä, eikä lisäravinteilla saa aikaan samaa kuin kymmenen vuoden roinaamisella. Siihen tarvitaan ihan oikeasti ne rusinan kokoiset kivekset ja menetetty terveys, ennen kuin on asiaa Men´s Healthin kanteen.

                                                                                    

Kulutuksen ja saannin välinen suhde on muutenkin usein hieman hämärän peitossa. Kuvitellaan että muutama hassu treeni viikossa antaa vapaudu vankilasta -kortin käteen ja sen jälkeen voi antaa mennä miten huvittaa. Väärin. Otetaan esimerkiksi normaalikokoinen nainen, joka käy liikkumassa kolme kertaa viikossa. Noiden kolmen kovan treenin (ei, lehden lukeminen salilla ei ole kovaa treeniä) yhteenlaskettu kulutus on jossain 2000kcal tienoilla. Saanniksi muutettuna tuo tarkoittaa yhtä Fazerin sinistä, irtokarkkipussia ja kahvimunkkia. Eli koko viikon treeneillä saa poltettua muutaman naposteluhetken purtavat.

Kaiken A ja O on siis se mitä syöt, ei se montako tuntia viikossa keräät face timea salilla. Liikunnan vaikutusta ei pidä toki väheksyä, mutta ei kannata kuvitella sen kalorinkulutusta liian suureksi. Liikunnan suurin hyöty on aineenvaihdunnan pitäminen käynnissä ja siinä se on korvaamattoman tärkeää. Jos syö vähän eikä liiku, kroppa menee säästöliekille ja silloin tapahdu juuri muuta kuin että kroppa polttaa rasvan sijaan lihaksia. Ja sitähän nyt ei halua kukaan.

Kuinka sitten pysyä kärryillä siitä että paljonko tulee mussutettua? Vaihtoehtoja on aikalailla kaksi: joko vetää hatusta tai laskea kalorit. Stetson-menetelmä kuulostaa äkkiseltään helpommalta ja stressittömämmältä vaihtoehdolta, mutta käytännössä se ei sitä useinkaan ole. Ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi auttaa, mutta usein se lipsuu itsensä kieltämiseen herkuilta, eikä tavoitteiden täyttymisestä ole muuta takeita kuin toivo. Ei sillä että kyllä tuokin toimii, mutta se vaatii aika reipasta treenaamista ja usein ruokavalio jää vähän huonolle tolalle, koska syömistäkin pyritään rajoittamaan. Ja jos treenaa kovaa, ruokavalion on oltava kohdallaan.

Kaloreiden laskeminen taas kuulostaa Fitness-urheilijoiden ja muiden spartalaisten itsensä rankaisulta ja elintarvikevaaka kainalossa elämiseltä. Voi sen toki tehdä niinkin jos tunnistaa itsestään masokistisia piirteitä, mutta suosittelen kyllä helpompaa tapaa. Se on kalorilaskuri.fi.

Kalorilaskuria käyttäessä joutuu luonnollisesti seuraamaan mitä syö, mutta laskurin täyttö vie vain sen pari minuuttia päivästä, joten kovinkaan suuri ponnistus ei ole kyseessä. Ruokia ei tarvitse laskea tarkkaan, vaan systeemistä löytyy valmiit annoskoot ja riittää kun edesottamuksensa syöttää sinne päin.
Tietokannasta löytyy valmiina myös melkeinpä kaikki syntiset herkut, aina niistä Fazerin sinisistä Hesburgerin ruisfileisiin ja luonnollisesti myös kaikki vähänkään tunnetumpien ruokapaikkojen menut.

Jos tavoitteena on painaa vaikka xx kiloa johonkin tiettyyn päivään mennessä, koodi laskee päivittäisen kalorimäärän, eikä tarvitse tehdä juuri muuta kuin pysytellä suurin piirtein noissa rajoissa. Homman juju on siis siinä, että se pakottaa syömään terveellisesti, koska pizzalla saa tuhottua puolet päivän saannista, eikä nälän näkeminen paljoa innosta. Samalla myös proteiinin saannit ja kasvisten määrä pysyy sillä tasolla millä sen pitäisi olla, koska luonnollisesti niiden energiatiheys on pienempi kuin hillomunkeilla.

Laskuri toimii samalla myös kätevänä treenipäiväkirjana, joten siitä saa hyvän kuvan paljonko sitä oikeasti liikkuu ja mitä se kuluttaa, eikä asiaa tarvitse arvailla.

Kuulostaa varmasti jonkun korvaan aikamoiselta hifistelyltä ja turhuudelta, mutta olkoon niin. Olen sen verran hedonisti, että tiputan painoa juuri näin, koska kokemuksesta voin sanoa että tämä on taatusti helpoin tapa. Nuorena ja viriilinä tuli treenattua helposti 10krt viikkoon ja jos painoa piti saada alaspäin urheilutouhujen takia, niin lisäsin treenimäärää ja yritin syödä terveellisesti. Kivillehän se tietenkin meni ja näin jälkikäteen ajateltuna ruokavalio oli päin honkia ja aivan liian yksitoikkoinen. Olisin taatusti päässyt samaan lopputulokseen tiputtamalla treenit puoleen ja käyttämällä tuota sivustoa.

Jos kalorilaskurin käyttö ei muuten nappaa, niin kannattaa testata sitä muutama päivä ihan kokeilumielessä. Katsoa mitä mikäkin ruoka tarkoittaa, koska voin taata että  käsitykset eri ruoka-aineiden keveydestä menee aika uuteen uskoon, kun huomaa esim. että ravintolan kanasalaatista saa saman verran energiaa kuin Kotipizzan lätyistä. Tai että kalorimielessä on aivan sama juoko tuoremehua vai olutta. Näin terassikauden lähestyessä se on nimittäin aika lohdullinen tieto ;)

Loppuun vielä hyviä.. kröhm.. treenivinkkejä Zuzanalta..