Suuria suunnitelmia

Sain juuri kuulla että ensi viikolla on kokonaiset kolme kingikeikkaa, joten loppuvuoden ohjelmassa on enää kaksi koululentoa ja tarkkari. Se on vähän se.

Tämä herättää tietenkin kysymyksiä tulevaisuudesta, joka onkin sitten yhtä suurta kysymysmerkkiä. Töihin on tietenkin mentävä, jotta opiskelujen aiheuttama lommo talouteen saadaan korjattua. Mutta mitä töitä ja missä? Ainoa mikä on varmaa, on se ettei oman alan töitä ole tarjolla vähään aikaan. Finnairin jonon pituudesta arvaillaan kaikkea parin ja viiden vuoden väliin, eikä tilanne ole sen parempi muuallakaan, joten laakereillaan ei auta levätä. Ikuinen vitsi työttömästä lentäjästä Siwan kassalla realisoituu harvinaisen monen kohdalla karuksi todellisuudeksi.

En siis aio herätä 33-vuotiaana ja huomata että juna meni jo ja Ilmailuopisto oli pelkkä kiva seikkailu, mutta jonka konkreettinen hyöty jäi kyseenalaiseksi (tähän en toki usko). Sen sijaan pistän paperit menemään kaikkialle, seuraan alaa ja pidän lupakirjat voimassa, mutta pyörittelen samalla mielessäni myös mahdollisuutta hakea opiskelemaan muualle. Jotta homma ei olisi liian helppoa, joutuisin opiskelemaan töiden ohessa eikä toisinpäin, joten en usko vapaa-ajan ongelmien painavan jatkossakaan. En tiedä onko tuo edes mahdollista, mutta tulisipahan testattua kuinka pitkälle akateeminen vapaus venyisi. Parin vuoden jälkeen voisi tutkailla töitä ja koulua toiselta kantilta. Mutta ensin pitää päästä kouluun sisälle ja sehän se on pyllistyksistä pahin.

Asumiskuvioistakin on varsin korkealentoisia suunnitelmia. Kimppakämpästä on ollut puhetta parin kaverin kanssa ja asia tulee ajankohtaiseksi vuodenvaihteessa. 4h+k+s Helsingin keskustasta kuulostaa paljon paremmalta kuin joku hikinen 25 neliön luukku, varsinkin kun kustannukset ovat samalla tasolla. Ehkä tämä on nyt sitä trendikästä city-asumista, mutta tuollainen kimppajärjestely ei tunnu yhtään hassummalta, varsinkaan näin hyvällä porukalla. Se on varma että kaikki tuohon kämppään liittyvistä asioista lähtee lapasesta, eikä vähiten se audivisuaalinen helvetti mikä sinne rakennetaan. Nyt katsellaan pahimmillaan 120 neliön kämppiä, joissa on tietenkin sen saunan lisäksi myös baaritiski ja poreamme ja koko komeus kahdessa kerroksessa. Noh, ehkä sitä tullaan taas maan pinnalle kun asiaa mietitään tarkemmin.

Eikä hätää, suuruudenhulluus ja omien kykyjensä yliarvointi ei pääty tähän. Aiemmin eräs kurssikaverini pyysi minua mukaan Fjällräven Classiciin ja jostain syystä innoistuin asiasta. Kyseessä on 110km vaellus Ruotsin lapissa ja tuo olisi tarkoitus tallustella kahdessa päivässä. Tässä vaiheessa on hyvä todeta että viimeisen kerran rinkka on ollut selässä herran vuonna 2002 ja sen jälkeen kaikki jotostelut ovat jääneet puheen tasolle. Vaikka vaeltaminen onkin hauskaa, tuossa se hauskuus tietenkin karisee ensimmäisen päivän jälkeen, kun neitseellisiä jalkoja pidetään kasassa jeesusteipillä ja nivusissa on talkkia enemmän kuin laki sallii. Olen joskus juossut ja kävellyt jokusen kilometrin ja tullut vakaasti siihen tulokseen, että vanha sanonta "mitä pidempi matka, sen tyhmempi jätkä", pitää täysin paikkansa. Ja pointtia alleviivatakseni lupauduin Tukholman maratonillekin.

Kärsitään nyt sitten kunnolla stana.

Odotukset

Todellisuus